Miten puhua lapsille sodasta – Ukrainan kriisin kaltaiset tapahtumat hämmentävät ja voivat pelottaa
Anniina Jakonen
Lasten kasvattaminen tasapainoisiksi aikuisiksi muuttuvassa maailmassamme epävarmojen ja joskus pelottavienkin tilanteiden keskellä on valtava haaste. Samalla se on myös mahdollisuus välittää heille kokemus turvallisesta aikuisesta, yhtäpitävästä seurakunnasta ja rakastavasta Jumalasta. Mutta miten kasvuikäisten kanssa tulisi käsitellä Ukrainan sotaa ja ihmisten hätää?
Tarjoa turvaa. Kodilla, koululla ja seurakunnalla on erityisen tärkeä rooli turvallisuuden tunteen ylläpitämisessä. Juuri haastavat ajat voivat parhaimmillaan olla kannatteleva kokemus, joka saa lapsen ymmärtämään yhteyden voiman.
– Juuri nyt sotatilanne näkyy perhearjessamme niin, että lapsilla on noussut kysymyksiä ja keskustelun tarvetta, kolmen 4–9-vuotiaan lapsen äiti ja helluntaiherätyksen lapsityövaliokunnan puheenjohtaja Katja Castillo kuvaa.
Lasten kanssa voi rukoilla, lahjoittaa ja olla aktiivinen.
Hänen mukaansa lapset eivät kasva kuplassa vaan kuulevat, näkevät ja aistivat läheisen sodan läsnäolon. Juuri siksi heitä ei saa jättää yksin.
Kaikkeen ei ole vastausta. Lasten kanssa on tärkeää olla aito ja kertoa, että aikuisellakaan ei ole vastauksia kaikkiin kysymyksiin. Perheessä, koulussa ja seurakunnassa voidaan kuitenkin auttaa lasta ymmärtämään tapahtunutta ja suhtautumaan tilanteeseen rauhallisesti. Heitä kannattaa muistuttaa siitä, että Ukrainan tilanne on poikkeuksellinen ja elämä Suomessa on ainakin toistaiseksi turvallista.
– Meidän kulttuuriimme kuuluu vahvasti ajatus, että lapsia täytyy suojella. Samalla maailmassa on kuitenkin paljon kaiken ikäisiä lapsia, jotka altistuvat maailman pahuudelle, Castillo muistuttaa.
– Pitkittynyt pandemia ja nyt sotatila osoittavat, että joudumme tulemaan toimeen epävarmuuden kanssa. Mutta auttaa, kun saa purkaa vaikeita asioita ääneen.
Varjele mediatulvalta. Uutistulvan määrää kannattaa rajoittaa ja katsoa uutisia vain luotettavasta lähteestä.
– Se mediatulva, jossa lapset elävät, on yhtäkkiä täyttynyt sodalla ja kärsivien ihmisten kuvilla. Lööpit kirkuvat ja videot järkyttävät. Mitä useammille aisteille sisältöä tulee, sitä voimakkaampi vaikutus sillä on lapsen mieleen ja muistiin, digikasvattaja Milka Myllynen muistuttaa.
Kohtaa ja kuuntele. Sekä Castillon että Myllysen mukaan on oleellista herkistyä niille tilanteille, joissa lapset ilmaisevat halunsa keskustella tapahtuneesta.
– Edetään lapsen ehdoilla ja hänen ikätasonsa mukaan, varovasti kuunnelleen, pysähtyen lapsen kysymysten ja pohdintojen äärelle.
– Täytyy tunnistaa herkällä korvalla, millaisia tunteita lapsessa herää, ja antaa tilaa kaikille tunteille. Vaikka turvaammekin Jumalaan, meilläkin on paljon epävarmuutta ja kysymyksiä – samoin lapsella. Siksi vaaditaan paljon taitoa, herkkyyttä ja läsnäoloa kohdata ja kuunnella.
– Luotetaan Jumalaan ja rukoillaan yhdessä, se tuo rauhaa. Mutta sillä emme saa sivuuttaa lapsen kysymyksiä. Jos taas lapsella ei ole kysymyksiä eikä asia paina hänen mieltään, lapselle ei pidä tuputtaa aihetta.
Pysy rauhallisena. Niin seurakunnassa, koulussa kuin kotona aikuinen toimii mallina suhtautumisesta myös vaikeisiin kysymyksiin ja tunteisiin. Kun aikuinen käyttäytyy rauhallisesti, kokee myös lapsi olevansa turvassa.
– Lapsi kuulee ja ymmärtää usein paljon enemmän kuin aikuinen kuvittelee.
Keskity arkeen. Vanhempien ja kasvattajien keskeinen tehtävä on ylläpitää arjen rutiineja ja kiinnittää lapset poikkeustilanteissakin mahdollisimman tavalliseen ja turvalliseen arkeen. Rutiineista ja tutuista tavoista kannattaa huolehtia.
Haastavat ajat voivat osoittaa yhteyden voiman.
– Nykyhetkeen keskittyminen omassa elämässä kannattelee. Uhkakuvien lietsomista kannattaa välttää, Castillo toteaa.
Käytännön arjen työkaluja voivat olla esimerkiksi liikunta ja ulkoilu. Liikkuminen vapauttaa mielihyvähormoneja ja lievittää levotonta oloa. Ulkoilemalla puolestaan voi vaihtaa hetkeksi ympäristöä ja päästä nauttimaan alkavan kevään merkeistä.
– Voit itse vaikuttaa, mihin kiinnität huomiota ja löytää iloa pienistäkin asioista.
Toimikaa yhdessä. Myllysen työssä Ukrainan tilanne näkyy isosti, sillä hän vastaa Fidan varainhankinnan suunnittelijana katastrofikeräyksistä.
– Itseäni kuten varmasti kaikkia helpottaa se, jos saa tehdä jotain konkreettista auttaakseen.
Hänen mukaansa myös lasten kanssa kannattaa toimia yhdessä. Se lisää hallinnan ja osallisuuden tunnetta.
– Lapsen kanssa voi rukoilla, lahjoittaa ja olla aktiivinen.
Turvaa Jumalaan. Kaiken yläpuolella on kuitenkin Korkeimman suojelus – se, että meitä kannattelevat iankaikkiset käsivarret. Raamattu lupaa, että eräänä päivänä yksikään kansa ei enää kohota miekkaa toista vastaan eikä harjoittele sotataitoja (Jes. 2:4).
– Jumalan lupausten jakaminen lasten kanssa avaa näkökulman toiseen todellisuuteen. Kristittyinä luotamme siihen, että kerran elämme rauhan valtakunnassa. Se on toivon sanoma, joka ei järky, Castillo painottaa.
Keskusteluapua on saatavilla
Jos huomaa ahdistuksen pyörivän lapsen tai nuoren mielessä, kannattaa hakea apua niin hänelle kuin itselleen. Sitä tarjoavat seurakuntien lisäksi monet tahot:
Akuuteissa tilanteissa voi ottaa yhteyttä ensiapuun.
päivystää suomeksi 24/7 numerossa 09 2525 0111.
Nuorille suunnattu Sekasin-chat auki ma-pe klo 9–24, la-su klo 15–24. class="Hyperlink BCX9 SCXW243830906" target="_blank" rel="noreferrer noopener" style="margin: 0px; padding: 0px; user-select: text; -webkit-user-drag: none; -webkit-tap-highlight-color: transparent; cursor: text; text-decoration: none; color: inherit;">sekasin.fi
Aikuisille suunnattu Tukinetin Solmussa-chat auki ma-to klo 15-19.
Kriisikeskukset ympäri Suomen antavat keskusteluapua kasvokkain ja etäyhteyksin.
Sekasin Discordiin on perustettu #ukraina-kanava, jossa nuoret voivat keskustella tilanteesta: discord.gg/sekasin
Tamperelaiset ystävykset Milka Myllynen ja Mia-Carita Hahl ovat sitä ihmistyyppiä, jotka keksivät jatkuvasti uusia luovia ideoita ja käärivät aikailematta hihansa t...
TeemaEero Antturi Kun Marko Selkomaa tuli uskoon 13-vuotiaana, hän koki hyvin pian Jumalan kutsuvan häntä saarnaajaksi ja lähetyssaarnaajaksi. – Noita ilmaisuja silloin käytettiin, muistelee nyt 52-v...
TeemaKun Julius Kankkunen aloittaa elämäntarinansa kertomisen, kuulija ei voi olla nauliutumatta paikoilleen. Lapsuuden uskoontuloa seuraa toinen toistaan traagisempia tapahtumia: Ensin...
TeemaYhteiskristillisen Uskovaiset nuoret -nettiyhteisön vastaava
nuorisotyöntekijä Mikael Elmolhoda on saanut vuosien aikana tukevaa
tuntumaa eri kristillisten piirien nuoriin.
...
TeemaEläköityneellä opettaja Juhani Happosella on tallessa kansioita, joihin on
kertynyt yli 200 samaa aihetta käsittelevää lehtileikettä. Ne kertovat
taistelusta, jonka hän kävi 1980-luvulla...
TeemaHyvä Sanoma ry:n keräämillä lahjoitusvaroilla jaetaan tänäkin vuonna joulumuistaminen jokaiseen maamme vankilaan. Helluntaiseurakuntien vankilatyö välittää vankien luettavaksi yli tuhat Hyvä Sanoma -j...
TeemaLähi-idän
kristityistä puhuttaessa tulee melko
nopeasti esiin myös vaino. Islamilaisista yhteiskunnista
ja lujista sukusiteistä juontava
ilmiö tuli näkyväksi Suomessakin äskettäin,
kun to...
TeemaRukous merkitsee musiikkievankelistana toimivalle Jipulle elämän kantavaa voimaa. Tänä syksynä hän on saanut kokea niin pieniä kuin suuriakin ihmeitä.
TeemaHerra, osoita minulle tie ja tee minut halukkaaksi sitä vaeltamaan. Uskallettua on viipyä, ja vaarallista on jatkaa matkaa. Täytä siis minun ikävöimiseni ja osoita minulle tie.
TeemaOnko evankeliointi koko seurakunnan
tehtävä? Kenelle se
oikein kuuluu? Miksi
niin harvat innostuvat nykyisin
evankelioimisesta? Ja
mitä se oikeastaan käytännössä
on?
TeemaEvankelioimisen suuria
innovaatioita helluntailiikkeessä olivat
1900-luvun alkupuolella telttakokoukset
ja kitarakuorot. Evankelioiva
Hyvä Sanoma -lehti perustettiin sota-aikana. Pai...
TeemaBilly Grahamin puheet suunniteltiin tarkkaan etukäteen. Avausiltaan sisältyi elokuvamainen kohtaus, jossa yksinäinen nainen veti väkijoukon liikkeelle.
TeemaKatolinen aktiivi kirjoitti avoimen kirjeen Suomen helluntailaisille, ja RV pyysi siihen vastineen. Yhteisöjen suhteissa kaikki ei ole sitä, miltä näyttää.
UutisetLähestyn teitä, rakkaat Suomen helluntailaiset,
ennen kaikkea kristittynä, joka tunnustaa samaa Apostoliseen uskontunnustukseen
kirjattua uskoa, jota tekin tunnustatte.
Toiseksi lähe...
UutisetKatolinen teologi Emil Anton
on lähestynyt avoimella kirjeellään Suomen helluntailiikettä reformaation
merkkivuoden tiimoilta. Kirjoituksellaan hän halusi herättää keskustelua, vähentää
enn...
Teema”Yksi viime vuosikymmenten
merkittävimmistä globaalin
kristillisyyden ilmiöistä.” Näin
suurin sanoin on luonnehdittu helluntailaisten
ja roomalaiskatolisen kirkon
vuonna 1972 aloittamaa k...